Google+ jää historiaan

Google ilmoitti lokakuussa 2018 sen, mitä monet olivat veikkailleet jo parin vuoden ajan: se lakkauttaa Google+-palvelunsa. Lopulliseksi sulkemispäivämäärääksi täsmennettiin 2. huhtikuuta 2019, jolloin yhtiö aloittaa palvelun poistoprosessin verkosta. Tämä artikkeli toimikoon eräänlaisena Google+:n muistokirjoituksena.

Palvelun lyhyt historia

Vuonna 2011 avatun Google+:n piti nousta Facebookin haastajaksi ja suorastaan mullistaa sosiaalinen media. Kuten tunnettua, ei palvelu koskaan noussut siihen valtaisaan suosioon, jota Google visioissaan havitteli. Aivan palvelun alkuaikoina ilmassa vaikutti kuitenkin olevan jopa ihan oikeaa innostusta ja pientä hypetystäkin. Esimerkiksi yhteisö- ja ryhmätoiminnot Google+:ssa olivat aikanaan selkeästi Facebookin vastaavia näppärämpiä. Täydeksi flopiksi ei palvelua moni olekaan syyttänyt – keskinkertaiseksi kylläkin.

Rekisteröityneiden käyttäjien määrä nousi parhaimmillaan miltei 500 miljoonaan ja aktiivisia käyttäjiäkin raportoitiin parhaimmillaan, vuoden 2013 tienoilla, olevan noin 340 miljoonaa. Edellä mainittujen lukujen valossa kyseessä ei ollut suoranainen floppi, mutta luvut ovat sittemmin olleet vakaassa laskusuunnassa ja suurin osa käyttäjistä käy nykyisin sivustolla vain kääntymässä – 90 % sisäänkirjautumisista viihtyvät palvelussa vain alle viiden sekunnin ajan.

Suurin pudotus palvelun käytössä tapahtui vuosien 2014 ja 2015 välillä – vuoden pituisen jakson aikana engagement rate putosi huimat 98 %. Siinä missä Facebook jatkoi kasvuaan ja Instagramin kaltaiset uudet kanavat vetivät käyttäjiä ja heidän rajallista aikaansa puoleensa, Google+ suorastaan kuihtui käsiin. Maaliskuussa 2015 markkinoinnin professori ja L2-yhtiöstä tunnettu Scott Galloway julisti Google+:n kuolleeksi. Silti se jatkoi (kiistämättä hiljaista) eloaan vielä vuosien ajan, lähinnä pienten piirien ja SEO-ihmisten muodostaessa piskuisen aktiivikäyttäjien joukon.

Missään nimessä pian suljettava Google+ ei ole Googlen ainoa epäonnistunut somepuolen viritelmä. Digitaalisen historian hautausmaalle on pystytetty jo aiemmin sellaisten Googlen palveluiden hautakivet kuin Orkut, Google Buzz ja Google Friend Connect.

Miksi Google+ epäonnistui?

Syitä Google+:n epäonnistumiseen on monia. Epäonnistumiset tietoturvan kanssa ovat yksi suurimmista, ja Googlen itsensäkin mukaan ne olivat merkittävä osasyy, joka löi naulan lopullisesti palvelun arkkuun. API-rajapinnasta löytyi pariinkin otteeseen merkittäviä haavoittuvuuksia, joiden ansiosta jopa 50 miljoonan käyttäjän tiedot saattoivat paljastua.

Voi myös olla, että yksi syy epäonnistumiseen löytyy vääristä henkilövalinnoista Googlen sisällä. Toinen Googlen perustajista, Sergei Brin, oli vahvasti mukana Google+:n kehityssuuntien määrittämisessä. Brin on itse sanonut, että hänen ei ehkä olisi melko epäsosiaalisena henkilönä pitänyt olla niin vahvasti tekemisissä sosiaalisen median palvelun kehittämisessä.

 On myös tuotu esiin, että Google+ ei kyennyt tarjoamaan käyttäjäkokemuksen suhteen mitään olennaista uutta verrattuna vaikkapa Facebookiin. Monien mielestä tuo kokemus on ollut suorastaan varsin sekava – tavallisen satunnaiskäyttäjän oli hyvin vaikea hahmottaa palvelun tapaa lähestyä sen sisäisten sivujen ja käyttäjien hierarkista suhdetta. Esimerkiksi niin kutsuttujen “ympyröiden” merkitys aukesi harvalle, ja lisäksi käyttäjäkokemus tuntui monien mielestä enemmänkin yrityksille kuin yksityishenkilöille suunnatulta.

Suunnitelmallisuuden puute on niin ikään asia, joka mainitaan Google+:n yhteydessä hyvin usein. Hakukonejätiltä kerrotaan puuttuneen konkreettinen visio uuden palvelunsa varsinaisesta tarkoituksesta – sen lanseeraamisen ainoa tarkoitus vaikutti oleva luoda kilpailija Facebookille. Samalla palvelun omat vahvuudet jäivät suunnitteluvaiheessa miettimättä.

Google+ saattaa olla yksi lisä Googlen ja koko IT-maailman epäonnistuneiden projektien joukossa, mutta silti ja juuri siksi äärimmäisen hyvä esimerkki koko yhtiön toimintakulttuurista ja vahvuuksista. Googlen erilaisten projektien ja palveluiden määrä on valtaisa, ja niistä väistämättä osa tulee jatkossakin epäonnistumaan. Toisin kuin vaikkapa Applella, Googlella ei silti paineta paniikkinappulaa yhden epäonnistumisen takia – yhtiö jatkaa muiden projektiensa parissa.

 

Adalina