Lajiesittelyt
Lajiesittelyt-sivulla esittelemme kuukausittain erilaisia urheilulajeja.
Lentopallo
Historiaa
Tämän huippuhienon ja laajaa kansainvälistä suosiota nauttivan lajin kehitti NMKY:n liikunnanohjaaja William G. Morgan vuonna 1895 Holyokessa, Yhdysvalloissa. Eurooppaan lentopalloilu tuli vuonna 1914 ja Pohjoismaihin se rantautui 1920-luvulla.
Kansainvälinen lentopalloliitto, FIVB, perustettiin 1947 ja Olympiakisoissa lentopalloilu on ollut vuodesta 1964 lähtien, ensimmäiset lentopallon MM-kisat järjestettiin jo 1949.
Suomi oli mukana MM-kisoissa jo vuonna 1952 ja EM-kisoissa 1955. Tänä päivänä FIVB:ssä on 219 jäsenmaata eli enemmän kuin missään muussa urheilujärjestössä.
Lentopallon aktiivipelaajia on maailmassa noin 200 miljoonaa ja eritasoisia harrastajia jopa miljardi.
Suomessa lentopalloilun harrastajia on noin 130 000, joista nuoria noin 27 000.
Rekisteröityjä pelaajia on 14 500, joista junioreita 8 900. Liiton sarjoissa pelaa kaikkiaan
1 630 joukkuetta, niistä juniorijoukkueita on 1 200. Nuorilla on organisoitua kilpailutoimintaa 9-vuotiaista 21-vuotiaisiin, veteraaneilla 35-vuotiaista 80-vuotiaisiin.
Suomella on kahdeksan maajoukkuetta: miehet, naiset, pojat (3) ja tytöt (3). Maailman suurin nuorten lentopalloturnaus, Power Cup, järjestetään ja pelataan vuosittain Suomessa.
Loistava opas lajin pariin löytyy Lentopalloliiton sivuilta – tutustu Katsojan oppaaseen:
http://www.lentopalloliitto.fi/lentopalloliitto/katsojan_opas/
Suomi sensaatiomaisesti Moskovan EM-kisojen neljänneksi
Italialaisen huippuvalmentajan Mauro Berruton luotsaama miesten maajoukkueemme selviytyi EM-karsinnoista miesten EM-lopputurnaukseen, joka järjestettiin Moskovassa ja Pietarissa 6.-16. syyskuuta 2007. Suomen alku- ja jatkolohko pelattiin Moskovassa. Kustakin neljästä alkulohkosta kolme parasta joukkuetta pääsi jatkolohkoihin.
Alkulohkossaan Suomi kohtasi ensimmäisenä vahvan Italian, joka viime vuoden MM-kisoissa tuli viidenneksi ja maailmanliigassa kuudenneksi. Huikean taistelun tuloksena oli 2-3 tappio - tulos joka lupasi paljon jatkolta.
Seuraava vastustaja oli Kroatia, jonka Suomi voitti upeasti 3-1. Viimeisenä Suomea vastaan asettui huippukova Bulgaria, joka MM-kisoissa otti pronssia ja tuli maailmanliigassa neljänneksi. Suomen asennetta kuvasi uskomattoman hieno 3-0-voitto! Jatkosarjan peleissä kaatuivat mm. Belgia ja Puola. Suomi selviytyi upealla pelillä mitalipeleihin. Välierän 2-3-taistelutappio EM-kultaa voittaneelle Espanjalle ja pronssiottelun 1-3-tappio Serbialle eivät himmentäneet kannustajien riemua – Suomi on huikealla tavalla noussut maailman lentopallomaiden kärkeen myös miesten maajoukkueen tasolla.
Nuoren maajoukkueen otteet lupaavat hyvää vaikkapa Lontoon 2012 Olympialaisia ajatellen…
Tutustu ja lue lajista lisää
http://www.lentopalloliitto.fi/
Uinti
Teksti: Jussi Salminen | Kuva: Studio Elite
Uinti on tehokas liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille. Aikuisväestöstä noin 700 000 ilmoittaa uinnin ensisijaiseksi harrastusmuodokseen ja Suomen uimahalleihin tehdään vuosittain noin 30 miljoonaa käyntiä.
Uinnin alkeet on helppo oppia ja kerran uimataidon omaksuttuaan se ei hevin unohdu. Sitä voisi verrata vaikkapa polkupyörällä ajoon; apupyörien poistamisen jälkeen tulee muutama rupi, mutta kun vauhtiin pääsee, ei pyörää saa kaatumaan millään.
Suurin haaste uinnin opettelemisessa on ihmisen luontainen hukkumisen ja veden pelko. Omaa uintitekniikkaa pystyy kuitenkin parantamaan harjoittelulla ja sitä kautta uimisesta tulee nautinnollinen harrastusmuoto. Tehokkaan siitä tekee se, että uiminen harjoittaa kehon kaikkia lihasryhmiä, niin ylä- kuin alavartaloakin.
Tyyleissä löytyy
Uintiurheiluun kuuluu neljä olympialajia, uinti, uimahypyt, taitouinti ja vesipallo. Uinti on näistä lajeista ylivoimaisesti suosituin. Uinti jaetaan pääpiirteittäin neljään eri uintityyliin, vapaauintiin (krooli), rintauintiin, selkäuintiin ja perhosuintiin.
Vapaauinti on nopein uintityyli ja ehkäpä se kaikkein tunnetuin rintauinnin ohella. Maailman nopeimmat uimarit kauhovat 50 metrin matkan vapaauintia jo alle 21,5 sekunnin, jolloin uinnin keskinopeus on yli 2,3 metriä sekunnissa. Se on melkoista vauhtia jo kävellessä saati sitten vedessä edettynä.
Oikein suoritettuna rintauinti on hitain ja raskain uintityyli. Rintauinnissa kädet pysyvät lähes kokonaan veden pinnan alla, mikä lisää veden vastusta. Muissa tyyleissä käsiveto palautetaan kokonaan pinnan yläpuolella. Rintauinnissa tärkeää on hengitystekniikka, sillä myös kasvojen tulisi käydä veden alla. Kuntouimareilla näkee usein rintauintityyliä, jossa pää ja kasvot ovat koko ajan veden pinnan yläpuolella. Tämä saattaa aiheuttaa niskan jäykistymistä.
Vauhti altaassa kiihtyy
Tunnetuimpia suomalaisia kilpauimareita ovat Jani Sievinen ja Antti Kasvio, jotka 1990-luvulla niittivät mainetta maailman altailla. Tämän päivän suomalaisen uinnin huippunimiä ovat Hanna-Maria Seppälä ja Matti Rajakylä. Seppälä on jo valittu Pekingin olympialaisiin ja Rajakyläkin on alittanut olympialaisten B-rajan reilusti useaan otteeseen. Rajakylä näkee itsensä vapaauimarina.
- Vapaauinti kiehtoo jostain syystä, vaikka perhosuinnissa olenkin tehnyt parhaat saavutukseni. Rintauinti ei tule minun kohdallani lainkaan kysymykseen, en vain osaa sitä, Rajakylä nauraa.
- Aloitin uinnin 6-vuotiaana uimakoulussa, kilpaileminen alkoi 9-vuotiaana, hän muistelee.
- Olen aina ollut urheilullinen, takana on futista, yleisurheilua, korista, tennistä ja lumilautailua, mutta uinti vei voiton, Rajakylä luettelee.
Hän ei näe mahdottomana, että ihminen voisi joskus uida 50 metrin altaanmitan alle 20 sekunnin.
- Kyllähän näitä rajapyykkejä aina on ollut, 100 metrillä minuutin ja 50 sekunnin alitukset, miksei voitaisi joskus uida myös 50 metriä alle 20 sekunnin, lajihan kehittyy koko ajan ja on todella kilpailtu, Rajakylä miettii.
Uimapuvuista on viime aikoina kohistu, mutta Rajakylä ei laske pelkän puvun varaan.
- Puvun merkitys on ehkä siinä, että se muuttaa kehon asentoa ja uimarit oppivat käyttämään kroppaansa paremmin vedessä. Puku pistää lantiota kasaan ja lihakset toimivat paremmin, Rajakylä kertoo kokemuksen äänellä.
Lisätietoa uinnista: www.uimaliitto.fi
Matti Rajakylän tavoitat täältä: www.sportelite.fi
Käsipallo
Teksti: Jari Henttonen | Kuvat: Ville Vuorinen
Historiaa
Käsipallo on erittäin vauhdikas ja ympäri maailman paljon harrastettu joukkuelaji, jonka juuret löytyvät Tanskasta ja Saksasta reilun sadan vuoden takaa. Kansainvälinen käsipalloliitto IHF on perustettu vuonna 1946 ja 50 jäsenliiton Euroopan käsipalloliitto EHF vuonna 1991.Olympiakisoissa käsipalloilu on ollut miesten lajina Münchenin vuoden 1972 kisoista lähtien ja käsipallonaiset liittyivät olympiaperheeseen vuoden 1976 kisoissa Montrealissa. Tällä hetkellä käsipalloa pelataan 167 maassa 19 miljoonan pelaajan ja 795.000 joukkueen voimin. Lajin nykymuotona käsipalloa pelataan ainoastaan sisäpelinä, jossa kentällä on yhtäaikaisesti maalivahdin lisäksi kuusi kenttäpelaajaa, kun taas lajin alkuaikoina pelattiin varsin laajalti 11-henkisin joukkuein ulkokentällä.
Hallitsevat olympiavoittajat ovat tällä hetkellä miesten puolella Ranska ja naisissa Norja, jonka riveissä suomalaissyntyinen Katja Nyberg saavutti Pekingin kisoissa kultamitalin. Maailmanmestaruuttaan puolustavat tällä hetkellä Saksa (miehet) ja Venäjä (naiset), kun taas Euroopan parhaiden titteliä pitävät hallussaan Tanska (miehet) ja Norja (naiset). Muita merkittäviä käsipallomaita ovat mm. Espanja, Kroatia, Ruotsi, Egypti, Tunisia ja Etelä-Korea.
Suomen käsipalloliitto on perustettu toukokuussa 1941 ja ensimmäiseksi miesten Suomen mestariksi kruunattiin Turun Palloseura vuonna 1944. Maamme ensimmäisen naisten Suomen mestaruuden voitti Helsingin IFK vuonna 1946. Tällä hetkellä hallitsevat Suomen mestarit ovat Riihimäen Cocks (miehet) ja HIFK (naiset). Merkittävimpiä käsipallokeskuksia Suomessa pääkaupunkiseudun lisäksi ovat Karjaa, jonka ylpeys BK-46 on voittanut miesten SM:n peräti 20 kertaa, Siuntio, Turku, Porvoo ja Riihimäki. Suomen käsipalloliitolla on noin 3000 aktiivista jäsentä ja lajia pelataan niin miesten kuin naistenkin sarjoissa tenavaikäisistä ikämiehiin.
Hieman säännöistä
Käsipallokenttä on kooltaan 20 x 40 metriä ja sen päädyissä ovat maalit, joiden koko on 2 x 3 metriä. Aikuisten ottelu on kestoltaan kaksi 30 minuutin puoliaikaa, joiden välissä on kymmenen minuutin tauko. Joukkueiden kokoonpanoihin saa nimetä 14 pelaajaa, joista kerrallaan on kentällä kuusi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Ottelun etenemistä ohjaa kaksi erotuomaria, lisäksi ottelun toimitsijoihin kuuluvat ajanottaja ja sihteeri sekä merkittävissä otteluissa otteluvalvoja.
Joukkueet etenevät syöttelemällä palloa käsillään toisille. Pelaaja saa pallo kädessään ottaa enintään kolme askelta, minkä jälkeen hänen on yritettävä heittää pallo vastustajan maaliin, syötettävä kanssapelaajalle tai pomputettava palloa koripallon tapaan, minkä jälkeen hänellä on taas uudet kolme askelta käytettävissään. Maalin ympärillä kuuden metrin päässä maalista on puoliympyrän muotoinen maalivahdin alue, jonka sisäpuolelle eivät kenttäpelaajat saa astua. Ainoastaan puolustavan joukkueen maalivahti saa liikkua maalialueella. Maali syntyy, kun hyökkäävän joukkueen pelaaja heittää pallon maaliin. Maaleja tehdään aikuisten otteluissa tyypillisesti 25-30 maalia joukkuetta kohti. Puolustavan joukkueen tehtävänä on pyrkiä kontaktejakaan kaihtamatta, mutta reiluin ottein estämään vastustajan maalintekoyritykset. Kovimpien heittäjien kädestä on tutkalla mitattu pallon lähtevän jopa selvästi yli 100 km/h:n nopeudella.
Suomella maajoukkueet kaikilla rintamilla
Kuuluisin suomalaiskäsipalloilija maailmalla on eittämättä ollut karjaalaistaustainen Mikael Källman, joka valittiin kautta aikain ensimmäisenä ulkomaalaispelaajana arvostetun Saksan Bundesliigan parhaimmaksi pelaajaksi 1990-luvun alussa. Toinen BK-46:n kasvatti Jan Rönnberg puolestaan loi 1980-90-luvuilla uraa Espanjan pääsarjassa. Eniten maaotteluita suomalaisista on pelannut toinen Saksan ammattilaisemme Björn Monnberg, yhteensä 135 ottelua. Yli sataan maaotteluun ovat yltäneet myös Källman ja Hangossa käsipallokasvatuksensa saanut Teddy Nordling, joka päätti menestyksekkään uransa pääasiassa Ruotsin Elitserienissä keväällä 2008.
Tällä hetkellä Suomen käsipallomaajoukkueet elävät varsin hyvää aikaa: koskaan aiemmin ei lajissa ole ollut jalkeilla peräti kuutta maajoukkuetta yhtäaikaisesti. Miehet aloittavat EM-karsintaurakkansa kotiotteluiden osalta marraskuussa 2008 pelaamalla Vantaan Areenalla Kreikkaa ja Unkaria vastaan. Naisten maajoukkue puolestaan osallistuu marraskuun lopulla Montenegrossa pelattavaan MM-karsintaturnaukseen. Elokuussa alle 18-vuotiaiden nuorten miesten maajoukkue teki suomalaista käsipallohistoriaa olemalla ensimmäinen suomalaismaajoukkue, joka osallistui Tshekissä pelattuun EM-lopputurnaukseen selvitettyään tiensä sinne karsintojen kautta. Ensi kesänä lisäksi sekä tyttöjen että poikien 1992-93 syntyneiden nuorten maajoukkueilla on erinomainen tilaisuus osallistua Tampereella järjestettäviin Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien käsipalloturnaukseen.
Lisätietoa lajista Suomen käsipalloliitolta: www.finnhandball.net
Sulkapallo
Teksti: Henri Lehtonen ja Marjo Rakuuna | Kuvat: Ilkka Hellgren (ylempi kuva) ja Niklas Gerkman (alempi kuva)
Historiaa
Sulkapalloa on pelattu Suomessa vuodesta 1944 alkaen. Sulkapallon juuret johtavat Kaukoitään, missä se on edelleenkin suuresti arvostettu ja laajasti harrastettu laji. Eurooppaan sulkapallo rantautui Englannin kautta, sillä historiatiedon mukaan ensimmäinen kirjattu sulkapallotapahtuma oli vuonna 1873 Beaufortin herttuan maatilalla Badmintonhousessa, josta lajin vieraskielinen nimi juontaa alkuperänsä. Myöhemmin Tanska ja Ruotsi toimivat siltana lajin siirtymisessä myös Suomeen. Vuonna 1944 perustettiin lajin erikoisseura Helsingfors Badminton Club ja siitä kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 1954, perustettiin Suomen Sulkapalloliitto. Ensimmäiset SM-kisat pelattiin jo vuonna 1955. Suomessa laji alkoi kuitenkin tulla kunnolla tunnetuksi vasta 80-luvun loppupuolella, jolloin yksi Suomen sulkapallohistorian merkittävimmistä pelaajista, Pontus Jäntti, voitti junioreiden EM- kultaa vuonna 1987. Voiton myötä syntynyt mediailmiö nosti sulkapalloilun laajalti kansan tietoisuuteen.
Ville Lång teki Pekingin olympialaisissa sulkapallohistoriaa
Sulkapallo esiintyi ensimmäistä kertaa virallisena olympialajina Barcelonassa vuonna 1992. Tällöin Suomea edustivat kisoissa Pontus Jäntti ja Robert Liljequist. Sittemmin jokaisissa olympiakisoissa on nähty vähintään yksi suomalaispeluri. Viime vuosina ylivoimaisesti Suomen sulkapallokenttiä miesten puolella hallinnut Ville Lång menestyi kaikkien aikojen parhaimpana suomalaisena vuoden 2008 Pekingin olympialaisissa selviytyen 3. kierrokselle asti. Långin tie nousi pystyyn, kun Indonesialainen Sony Dwi Kuncoro voitti Suomen ykköspelurin kahdessa erässä 21- 13, 21- 18.
Nuoria lupauksia nousemassa pinnalle
Suomessa jo yli kymmenen vuotta naisten sulkapallokenttiä dominoinut Anu Nieminen on jättänyt SM-kisat väliin kahtena peräkkäisenä vuotena. Tämä on tarjonnut muille naispelaajille pitkästä aikaa mahdollisuuden tarttua Niemisen omimaan SM-valtikkaan. Nuori suurlupaus Nanna Vainio, 17, nappasi vuonna 2009 yhtenä Suomen nuorimmista naispelaajista kultamitalin itselleen ja uusi mestaruutensa heti seuraavana vuonna. Vainiosta onkin povattu seuraavaa huippupelaajaa Anu Niemisen rinnalle.
Viime vuosina ei miesten puolella ole Ville Långille löytynyt Suomesta miehen itsensä veroista vastustajaa. Vuoden 2010 SM-kisoissa Lång otti tuplakultaa voittamalla sekä kaksinpelin että miesten nelinpelimestaruuden Mikko Vikmanin kanssa. Samaan on edellisen kerran pystynyt Pontus Jäntti vuonna 1987. Lähitulevaisuudessa pilkottaa kuitenkin jo uusia lahjakkaita junioreita. Yhdeksi tämän hetken kovimmista haastajista Suomen ykköspelurille on povailtu tänä vuonna 18 vuotta täyttävää juniorilupaus Kasper Lehikoista, joka hallitsee tällä hetkellä omaa ikäluokkaansa mielin määrin. Vuonna 2009 hän saavutti mm. nuorten EM-pronssia sekä kansainvälisen FIJC-junioriturnauksen voiton. Helmikuussa 2010 Lehikoinen oli Euroopan juniorirankingin ykkönen.
Nuorten EM-kisat Suomessa 2011
Sulkapallon nuorten EM-kisat 2011 pelataan Vantaalla. Kymmenen päivän tapahtuma sisältää alle 19-vuotiaiden joukkuekisan ja yksilökisan. Kisa järjestetään Vantaan Energia Areenalla 15.-24.4.2011. Huippulupaus Kasper Lehikoinen on juniori-ikäinen vielä kotikisoissa. Suomessa on aikaisemmin järjestetty vastaava arvokisa vain kerran. Nuorten EM-kisat 1983 pelattiin Helsingin Urheilutalolla.
Finnish Open International 2010
Tänä vuonna huippusulkapalloa on seuraavaksi mahdollisuus päästä seuraamaan Vantaan Energia Areenalla 22.-25.4.2010. Finnish Open on sulkapallon Euroopan kiertueen osakilpailu, ja se pelataan nyt jo 14. kerran. Turnaus kokoaa maailman huippupelaajia ottamaan mittaa toisistaan uudessa ja modernissa urheiluhallissa. Tule itse katsomaan miten maamme huiput tänä vuonna kisoissa pärjäävät!
Paikka: Vantaan Energia Areena, Rajatorpantie 23, 01600 Vantaa
Aika: 22.-25.4.2010
Kisojen kotisivut: www.sulkapallo.fi/foi
Yleistä
Sulkapallo on mailapeli, jossa pelaavat kaksi pelaajaa tai kaksi paria vastakkain. Pelimuotoja on kaiken kaikkiaan kolme: kaksinpeli, nelinpeli ja sekanelinpeli. Sekanelinpelissä parin muodostavat mies ja nainen.
Sulkapallokenttä on kaksinpelissä 13,40 m x 5,18 metriä leveä. Nelinpelissä kentän leveys on 6,10 metriä. Kentän merkityille rajoille putoava pallo katsotaan olevan kentän rajojen sisäpuolella. Tavallisimmin sulkapallokentällä on sekä kaksinpeli- että nelinpelirajat, kuten useimmiten tenniskentilläkin. Kenttäpuoliskon takaosa on lisäksi jaettu kahteen eri syöttöruutuun. Kenttäpuoliskot erottava verkko on laidoilta 155 cm korkea ja keskeltä 152,4 cm. Verkkopylväiden tulee olla nelinpelisivurajojen kohdalla. Alustana on yleensä joko erityisesti lajia varten valmistettu muovimatto tai hyvä joustoparketti. Palloja on useanlaisia, mutta virallinen pelipallo on tehty aidoista hanhen sulista. Pallon nuppi koostuu korkista ja se on päällystetty ohuella nahkakerroksella. Nuppiin on liitetty 16 aitoa hanhensulkaa. Pallon paino on 4,74–5,50 grammaa.
Pistelasku kaksinpelissä:
- Otteluvoittoon tarvitaan kahden erän voittamista
- Pallon voittanut pelaaja saa aina yhden pisteen
- Ensimmäisenä 21 pistettä saavuttanut pelaaja voittaa erän
- Mikäli tilanne on 20–20, voittaa erän se pelaaja, joka saa ensiksi kahden pisteen eron
- Mikäli tilanne on 29–29, voittaa erän se pelaaja, joka voittaa 30. pisteen itselleen
- Erän voittaja aloittaa seuraavan erän syötöt
- Toisen pelaajan saavuttaessa 11 pistettä pidetään minuutin pituinen tauko
- Erien välillä pidetään 2 minuutin tauot
Miten aloittaa sulkapallon pelaaminen? Alla olevista linkeistä löydät aloittamiseen tarvittavia yhteystietoja ja ohjeistusta.
Suomen sulkapalloseurojen yhteystiedot: http://www.sulkapallo.fi/SSUL/ssulwww.nsf/sp?Open&cid=content3E321A
Pelipaikkojen yhteystietoja: http://www.sulkapallo.fi/SSUL/ssulwww.nsf/sp?Open&cid=content3D661F
Lisätietoa lajista Suomen Sulkapalloliiton sivuilta: www.sulkapallo.fi